Betonirakentamista on leimannut aivan viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on leimattu hyvin voimakkaaksi ilmastonmuutoksen edistäjäksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.
› Lue lisääKun aloitimme uuden kirjanpitäjän hakemisen Lujabetonin talouden tiimiin, hakuilmoitusta kirjoittaessani mietin, miten kiteyttäisin kirjanpitäjän tehtävän tärkeyden ja merkityksen parhaalla mahdollisella tavalla. Päädyin lopulta kirjoittamaan aiheesta erillisen kirjoituksen, ja pitää itse hakuilmoituksen lyhyenä. Joten tässä se tulee, kiitos kirjanpidon ammattilaisille!
› Lue lisääLaskujen käsittely on valtavasti aikaa vievää arkipäiväistä työtä rakennusalalla, jossa hankkeisiin liittyy laaja alihankkija- ja toimittajaverkosto. Millainen prosessi taloudessa liikkuvan valtavan laskumäärän taakse kätkeytyy, mitkä ovat sen suurimmat kompastuskivet ja miten laskut saa toimitettua ja maksettua ajoissa?
› Lue lisääLuotettavuus, asiantuntemus/osaaminen sekä empaattisuus. Näiden osa-alueiden kautta voidaan rakentaa graniittikiven vankka peruskivi asiakassuhteelle. Kun nämä asiat löytyvät yrityksen asiakastoiminnan ytimestä ja henkilöstöltä löytyy valmiudet ja halu pyrkiä näihin asioihin joka päivä arjessaan, voimme vahvistaa olemassa olevia suhteita ja luoda uskottavuutta laaja-alaisesti. Kaikessa tekemisessä arjessa korostuu se tosiasia, että hyvällä perustalla eli niin kutsutulla peruskunnolla ja perusasioiden osaamisella voidaan rakentaa erittäin suorituskykyinen yksilö, tiimi ja organisaatio. ”Mitä leveämpi ja vahvempi on pohja, sen korkeampi on huippu”, sanotaan. On myös syytä muistaa, että asiakkuuden kehittäminen ei ole sprinttimatka ja pikavoitto, vaan enemmänkin vuosien mittainen taival yhdessä asiakkaan kanssa.
› Lue lisääAlkuvuodesta 2020 alkaen lähes jokaisen arki järkkyi, kun koronapandemia pyyhki rutiinit täysin uuteen asentoon ympäri planeetan. Toimenpiteet ihmisten terveyden suojelemiseksi suunniteltiin ja toteutettiin pikavauhtia lähes kaikissa maailman maissa. Kun ihmisten terveyttä koskevat toimenpiteet oli saatu käyntiin, alettiin niiden rinnalla huolehtia myös taloudellisesta turvallisuudesta. Ihmisten taloudellinen hyvinvointi edellyttää taloudellisesti hyvinvoivia yrityksiä. Yritysten talouden turvaaminen taas edellyttää joissakin tilanteissa toimenpiteitä, jotka ovat yksilöiden kannalta kipeitä, mutta pidemmällä tähtäimellä sekä yksilön että yrityksen kannalta välttämättömiä toteuttaa.
› Lue lisääSuomen hallitus tukee puukerrostalojen rakentamista voimallisesti, mutta tukirahat menevät päästöjen vähentämisen kannalta täysin hukkaan. Paljon puukerrostalojen tukemista tehokkaampaa olisi antaa rakennusalan markkinamekanismien toimia. Näin laadukkaimmat, kestävimmät ja myös ympäristön kannalta parhaat rakennusratkaisut voittaisivat ja asunnon ostajat saisivat haluamansa.
› Lue lisääBetoni ympäröi meitä kaikkialla. Rakennukset, joissa asumme ja työskentelemme sekä infrastruktuuri, jota hyödynnämme liikkuessamme, ovat pääosin tehty betonista. Ja nuo olivat ainoastaan yleisimmät käyttökohteet – betonia käytetään myös moniin muihinkin tarkoituksiin. Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että vuoteen 2050 mennessä betonissa käytettävän sementin tuotanto voi kasvaa jopa 23 prosenttia. Siksi onkin tärkeää löytää aktiivisesti erilaisia keinoja sementin hiilijalanjäljen pienentämiseen.
› Lue lisääMaaliskuussa iski tietoisuus koronan leviämisestä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Ensimmäinen reaktio meillä elementtiteollisuudessa oli, että se oli nyt sitten tässä. Kohtuullisesti alkanut vuosi niputettiin kerralla tyngäksi ja tehtaat menevät seisokkiin. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että emme ole kriisin ensimmäisessä vaiheessa kärsijöitä.
› Lue lisääTällä hetkellä kaikkea mediaa hallitsee yksi otsikko eli Korona. Ennen Koronaa otsikoissa oli vahvasti ilmaston lämpeneminen, CO2-päästöt ja keskustelu keinoista, miten asiaan voidaan vaikuttaa. Ajattelin tästä aikaisemmasta pääaiheesta kertoa pari absoluuttista faktaa. Pidän faktoihin perustuvasta keskustelusta ja päätöksenteosta, enkä summittaisesta hörhöilystä ja rahan sekä resurssien tuhlauksesta vääriin asioihin. Jos keskitytään CO2-asiassa Suomen olosuhteisiin niin keskustelussa on ollut sellaisia piirteitä, mitä faktapohjaisesti on lähes uskomatonta ymmärtää. Yleinen väite on ollut, että betonirakentaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Todellisuudessa betonirakentamisen hiilidioksipäästöt tulevat pääosin sementistä, joka on betonin raaka-aine ja itse betoni päinvastoin imee itseensä hiilidioksidia (ks. linkki 1). Kun betoni valetaan rakenteeseen, alkaa se karbonatisoitumaan halusi tai ei, ja se tarkoittaa sitä, että betoni imee itseensä hiilidioksidia. Sementin päästöt tulevat lähes kokonaan valmistusprosessista sementtitehtaalla, joita on Suomessa 2 kpl. Nämä tehtaat tuottavat Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 1,6 %. Siis YKSI PILKKU KUUSI PROSENTTIA! Ehkä vielä paremmin suuruusluokkaan pääsee kiinni, kun katsoo CO2-tonneja suoraan virallisesta tilastosta (linkki 2 alla). Tässä on listattu päästökaupan piirissä olevat laitokset, mukana ei siis ole Suomen kaikkia CO2-päästöjen aiheuttajia, kuten esimerkiksi liikenne, kotitaloudet jne.
› Lue lisääKevät 2020 jää aikakirjoihin tietysti koronasta tai tarkemmin koronaviruksesta COVID-19, jonka aiheuttama uhka mittaa monia asioita ja koeponnistaa myös useita johtamisen teorioita ja osin varmasti myös megatrendejä. Miten käy vaikka globalisaatiolle – syntyykö protektionismia vai ihan uudenlaista yhteisöllisyyttä kansakuntien kesken? Koronakriisi mittaa myös arvoja ja resilienssiä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Se mittaa yrityksen johtamista ja sen johtamisjärjestelmän määrätietoista toimintaa. Se muistuttaa muutosjohtamisen (lue: kriisijohtaminen) tarpeellisuudesta. Se analysoi taitavasti yrityksien joustavat työratkaisut – etätyöstä etäjohtamiseen. Oikeastaan se happotestaa röyhkeästi lähes kaiken.
› Lue lisääSome–aikakauden ensimmäinen merkittävä virusepidemia on vallannut mediat ja tietotulva sairauden johdosta eri kanavissa on valtaisa. Tähän tulvaan mahtuu mukaan paljon faktaa ja luonnollisesti myös huhuja, jopa disinformaatiota. Tiedon määrän johdosta sitä onkin ryhdytty kutsumaan tietoepidemiaksi (engl. infodemic). Jospa oma näkemyksemme mahtuisi silti vielä mukaan. Ammatillisesti ajatellen ongelma valtavan tietomäärän keskellä on erottaa olennainen tieto yleisestä hälinästä ja osin makaaberista kauhistelusta asiassa. Tunnen itsekin muutamia kiinalaisia ja heidän asemaansa asettuminen on haastavaa, mutta välttämätöntä. Asia on inhimillisesti jokseenkin vaikea käsittää, onhan tauti varsin poikkeuksellinen ja Kiina sittenkin useimmille kaukainen maa. Koronasta pahiten kärsivä Hubei on suunnilleen Iso-Britannian kokoinen, noin 58 miljoonan asukkaan maakunta. Tällä hetkellä käytännössä kukaan ei poistu sieltä, eikä kukaan pääse alueelle. Mietipä siinä, mistä leipää firmalle ja onko asiakkaita vielä kesän jälkeen, kun edes omasta terveydestä ei ole takeita!
› Lue lisääBetonielementtiteollisuudessa viime vuodet ovat olleet kiireistä aikaa. Suunnittelutoimistoilla on ollut vaikeuksia saada elementtisuunnitelmat valmiiksi tiukkojen aikataulujen puitteissa. Vanha kansan viisaus ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” kuvastaa suunnittelun merkitystä edelleen erittäin hyvin. Siksi Lujabetonillakin on pohdittu jo pitkään oman suunnittelun osuuden lisäämistä.
› Lue lisääKeskimääräisesti 2/3-osaa betonista on kiviainesta. Kiviaines on siis merkittävässä roolissa, millaista betonista tulee. Betoni koostuu yleensä hienosta kiviaineksesta (#0-1), sorasta (#0-8) ja karkeasta kivestä (#8-16). Näitä osuuksia vaihtelemalla saadaan betonireseptille erilaisia ominaisuuksia. Suurin kiviainesosuus on soralla (#0-8).
› Lue lisääMistä rakennetaan 10 vuoden päästä? Muuttuvatko kaikki perusasiat uudessa uljaassa tulevaisuuden rakentamisessa? Rohkenen väittää, että 10 vuoden päästä rakennetaan pääpiirteittäin samalla tavalla kuin nykymaailmassakin. Runkorakentamisen teknologia ja tekniikka ovat monimutkaisia sekä hitaasti kehittyviä. Tähän on vissit perusteet. Rakennuksen rungon tulee olla luja, kestävä, pitkäikäinen, tunnoton rakennusvirheille, kosteusturvallinen, paloturvallinen, ääniteknisesti toimiva sekä lukuisia muita vaatimuksia täyttävä. Tulevaisuudessa vieläpä vähähiilinen. Jopa mahdolliset maanjäristykset ja sodat rakennnuksen rungon tulee vain kestää sortumatta. Näitä kaikkia tavoitteita on vaikeaa, jopa lähes mahdotonta saavuttaa isoilla kehityshyppäyksillä uutta kohti.
› Lue lisää