Maaliskuussa iski tietoisuus koronan leviämisestä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Ensimmäinen reaktio meillä elementtiteollisuudessa oli, että se oli nyt sitten tässä. Kohtuullisesti alkanut vuosi niputettiin kerralla tyngäksi ja tehtaat menevät seisokkiin. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että emme ole kriisin ensimmäisessä vaiheessa kärsijöitä.
Ensimmäinen huolenaihe oli tuotantomateriaalien saatavuus. Kaikki on kuitenkin toiminut materiaalitoimittajien ja logistiikan osalta häiriöttä. Edes Uudenmaan rajojen sulkeminen ei keskeyttänyt elementtitoimituksia. Seuraava pelkotila oli rajojen sulkemisen vaikutus vuokratyövoimaan meillä ja asiakkailla. Lujabetonin osalta isku ei olisi katastrofi johtuen pienestä vuokratyövoiman osuudesta, mutta työmailla vaikutus olisi ollut merkittävä. Tästä ei vielä ole aiheutunut merkittäviä ongelmia.
Seuraavaksi pelättiin taudin leviämistä kulovalkean lailla oman väen keskuuteen. Vielä silläkään ei ole ollut vaikutusta tekemiseen. Hyvän varautumisen ja riskien minimoimisen kautta Lujabetoni on toistaiseksi välttynyt koronatapauksilta. Sitten alettiin pelätä vaikutuksia kaupankäyntiin. Maaliskuun ja vielä huhtikuun alun toteutumat olivat kuitenkin tavoitteiden mukaisia.
Tänään saatiin merkki siitä, että pandemian vaikutukset alkavat realisoitua myös rakentamiseen. EK:n barometrit 27.4. ennakoivat merkittäviä vaikutuksia tulevien hankkeiden käynnistyksiin. Rakentamisen näkymien saldoluku -54 osoittaa, että usko H2 käynnistyksiin on mennyt. Betoniteollisuuden tilauskannat ulottuvat tässä vaiheessa kesään, joten ennustetun skenaarion toteutuessa on syksyllä odotettavissa merkittävästi lisää lomautuksia.
Jotta vakavia iskuja kokeneen palvelusektorin lisäksi ei massatyöttömyyttä paisuteta, tulisi nyt tehdä korona-exitiin viisaita päätöksiä rakennussektorin elvyttämiseksi. Toimitilojen rakentamiselle ei, julkisia hankkeita lukuun ottamatta, ole tilausta nyt, mutta asuntorakentamisen tarve ei pidemmällä tähtäimellä häviä. 2040 saakka tarvitaan asuntoja 30 000 kpl vuosittain ja tätä kehitystä tulee myös elvytyksen keinoin tukea. Edellisessä kriisissä 2008 näin meneteltiin ja vaikutus oli pääsääntöisesti positiivinen.
Nopeasti käynnistettävään elvytykseen asuntorakentamisessa sopii erinomaisen huonosti kokeilut esim. ekologisuuden nimissä. Ilman vankkaa kokemusta ja osaamista ei rakenneta kestävää tulevaisuutta. Hallitsemattomista kokeiluista elvytyksen nimissä saatetaan joutua maksamaan toinen potti heikosti suunniteltujen ja aikaa kestämättömien ratkaisujen muodossa. Betonirakentamisesta löytyvät ratkaisut turvalliseen elvyttämiseen!
Kari Turunen, Lujabetoni Oy
Kirjoittaja on Lujabetonin elementtiliiketoiminnan johtaja
