Tällä hetkellä kaikkea mediaa hallitsee yksi otsikko eli Korona. Ennen Koronaa otsikoissa oli vahvasti ilmaston lämpeneminen, CO2-päästöt ja keskustelu keinoista, miten asiaan voidaan vaikuttaa. Ajattelin tästä aikaisemmasta pääaiheesta kertoa pari absoluuttista faktaa. Pidän faktoihin perustuvasta keskustelusta ja päätöksenteosta, enkä summittaisesta hörhöilystä ja rahan sekä resurssien tuhlauksesta vääriin asioihin.
Jos keskitytään CO2-asiassa Suomen olosuhteisiin niin keskustelussa on ollut sellaisia piirteitä, mitä faktapohjaisesti on lähes uskomatonta ymmärtää. Yleinen väite on ollut, että betonirakentaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Todellisuudessa betonirakentamisen hiilidioksipäästöt tulevat pääosin sementistä, joka on betonin raaka-aine ja itse betoni päinvastoin imee itseensä hiilidioksidia (ks. linkki 1). Kun betoni valetaan rakenteeseen, alkaa se karbonatisoitumaan halusi tai ei, ja se tarkoittaa sitä, että betoni imee itseensä hiilidioksidia. Sementin päästöt tulevat lähes kokonaan valmistusprosessista sementtitehtaalla, joita on Suomessa 2 kpl. Nämä tehtaat tuottavat Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 1,6 %. Siis YKSI PILKKU KUUSI PROSENTTIA! Ehkä vielä paremmin suuruusluokkaan pääsee kiinni, kun katsoo CO2-tonneja suoraan virallisesta tilastosta (linkki 2 alla). Tässä on listattu päästökaupan piirissä olevat laitokset, mukana ei siis ole Suomen kaikkia CO2-päästöjen aiheuttajia, kuten esimerkiksi liikenne, kotitaloudet jne.
Finnsementin sementtitehtaiden päästöt vuonna 2019 olivat 871 059 ktn. Tässä siis kaiken Suomessa valmistettavan sementin päästöt. Jos selaa listaa vähän, niin esimerkiksi Helen Salmisaaren B voimalaitoksen päästöt vuonna 2019 olivat 906 398 ktn. Siis yksi ainoa energialaitos tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomen sementtiteollisuus. Ja näitä laitoksiahan on Suomessa paljon, isompia ja pienempiä. Näkee vaikka tuosta listasta.
Nyt vielä jotkut mielestäni ihan järkevät ihmiset väittävät, että Suomen valtakunnan CO2-päästöjen kannalta on tärkeää vähentää betonirakentamista ja lisätä voimakkaasti puurakentamista. Ja edelleen mielestäni järkevät poliitikot ja virkamiehet vielä uskovat näitä. Voisihan nyt edes sen verran viitsiä, että katsoisi tuon linkin takana olevan tilasto-excelin ja tekisi sitten johtopäätöksiä faktapohjaisesti. Näkisin, että hyvin paljon suurempi merkitys on muun muassa energiasektorin päästöillä kuin betonirakentamisen päästöillä, jos nyt pitäisi valita mistä asioista kannattaa aloittaa ja mihin suunnataan resurssit (eli rahat) ensimmäisenä.
Linkit joista asioita voi tarkistaa:
Markus Haatainen
Kirjoittaja on Lujabetonin valmisbetoniliiketoiminnasta vastaava johtaja
