Keskimääräisesti 2/3-osaa betonista on kiviainesta. Kiviaines on siis merkittävässä roolissa, millaista betonista tulee. Betoni koostuu yleensä hienosta kiviaineksesta (#0-1), sorasta (#0-8) ja karkeasta kivestä (#8-16). Näitä osuuksia vaihtelemalla saadaan betonireseptille erilaisia ominaisuuksia. Suurin kiviainesosuus on soralla (#0-8).
Luonnon muovaavat soraharjut alkavat vähentyä ja osassa paikoin ne ovat myös suojeltuja. Soran saatavuus betonin valmistukseen kustannustehokkaasti on tulevaisuudessa haaste. Kustannukset nousevat, kun kuljetusmatkat kiviaineksen ottoalueilta betonitehtaalle kasvavat.
Tulevaisuutta silmällä pitäen, kalliomurskeen jalostusta ja sen hyödyntämistä pitää tutkia ja kartoittaa. Kallioalueita löytyy yleensä lähempää betonitehtaita. Tämä ei ole uusi asia, mutta haasteita kalliomurskeen jalostamisessa ja käytössä betoniin toki on.
Jalostuksellisesti ja reseptikustannuksen kannalta isoin haaste on, että lajikkeen hienopää pysyy hallituissa rajoissa. Tällä on vaikutusta reseptin vesimäärään. Jos vesimäärä nousee korkeaksi, pitää myös sementtimäärää nostaa. Tällä ei tietenkään ole positiivista vaikutusta CO2-päästöihin, joita yritetään koko ajan vähentää.
Kalliomurskeen, josta joskus kuulee myös puhuttavan kalliosorana, käyttö tulee olemaan tulevaisuudessa betoninvalmistuksessa erittäin tärkeässä roolissa. Tulen näkemään betonin valmistuksessa tämän kallioperäisen tavaran erittäin merkittävän kasvun, koska eläkeikään aikaa itselläni on saman verran kuin tämän hetkinen ikäni.
Kirjoittaja on Lujabetonin valmisbetoniyksikön kehityspäällikkö Perttu Ruuska
Artikkeli liittyy kirjoittajan lopputyöhön Lujabetonin oman eMBA-ohjelman osana