Suomessa on ollut erittäin vahva kulttuuri pitkille hintasidonnaisuuksille. Rakennusliike antaa kiinteän hinnan rakennusprojektista, tavarantoimittaja antaa jostain tuotteestaan kiinteän hinnan vuodeksi, joskus jopa useammaksi vuodeksi. Lisäksi sopimuksien kunnioittaminen on Suomessa hyvin korkealla tasolla. Omien kokemusteni perusteella tällainen sopimisen tyyli ja kulttuuri on poikkeuksellista jopa Euroopan mittakaavassa, puhumattakaan laajemmin. Myös yleiset sopimusehdot (YSE, RYHT) tukevat tällaista kulttuuria ja toimintatapaa. Mielestäni tällainen tapa on ollut myös erittäin hyvä ja pelisäännöt on olleet hyvinkin selkeät eri osapuolille.
Nyt muuttuneessa maailmassa ei näin pystytä enää toimimaan. Toimitusketjut ovat globaaleja, tai ehkä tuo ”globaali” on liian hieno sana. Toimitusketjut menevät niin, että läheskään kaikkea tavaraa ei tehdä Suomen rajojen sisällä vaan se, tai jokin osa tai palvelu siitä, tulee muualta. Tällöin suomalainen sopimisen systeemi ja ehdot eivät toimi tilanteessa, jossa nyt eletään. Erilaisten palveluiden ja tavaroiden hinnat muuttuvat nyt ja niille ei Suomessa kirjoitetuilla ehdoilla mahda mitään, kun ne tulevat jostain ihan muualta kuin Suomesta. Tämä vaatii nyt ehdottomasti muutoksia sopimisen kulttuuriin, käytäntöihin ja yleisiin sopimusehtoihin. Asiat tulee hoitaa kaikkia osapuolia edes jotenkin tyydyttävästi, toimitusketjun yksi ainoa lenkki ei voi mitenkään kantaa yksin kaikkia sopimusriskejä.
Markus Haatainen
yksikönjohtaja, valmisbetonit.
