Tiedätkö sen tunteen, kun palaat joululomalta ja työpaikan joka kulmalla kytee kohtalainen palon alku? Ja sammutusvälineistönä saa luvan toimia kasvoillesi lyöty märkä rätti?
Kuvainnollisesti tähän realiteettiin on päädytty raaka-ainemarkkinoiden ennätyksellisen kovassa muutoksessa viime kuukausina. Mitä tämä tarkoittaa asiakkaillemme, toimitusketjullemme ja yhteistyökumppaneillemme? Siitä seuraavassa. Alkuun neljä olennaista graafia, jotka kuvaavat erinomaisesti muutoksen nopeutta ja suuntaa.
Rautamalmin hinta on kivunnut 10 vuoden huippuunsa:
Lähde: Business Insider
Rautamalmin hinnannousu on ollut todella nopeaa ja rajua. Länsinaapurimme Kiirunan kaivoksilla ollaan kuulopuheiden mukaan jo nauttimassa huippukatteista SSAB:n toimesta.
Betoniterästen pääraaka-aineen eli rautaromun hinta nousi 11-12/2020 noin 50%. (Graafi: Syyskuu 2020 – Maaliskuu 2021)
Lähde: LME
Betoniterästen hinta seuraa romun hintaa tyypillisesti noin kuukauden viiveellä (Graafi: Syyskuu 2020 – Maaliskuu 2021):
Lähde: LME
Talouskehityksen yleisestä suunnasta kertoo paljon myös kuparin hinnankehitys. Kuparia tarvitaan globaalisti hyvin moniin eri tuotteisiin eri teollisuuden aloilla, ja hinta on lähes tuplaantunut 12 kuukaudessa.
Kupari maaliskuu 2020 – maaliskuu 2021:
Lähde: LME.
Paloja sammuttamassa
Lujabetonilla olemme pystyneet suojautumaan nopeilta hinnan muutoksilta kohtuullisesti hankintasopimusten ja varastopuskureiden avulla. On kuitenkin selvää, että muutokset panoskustannuksissa lyövät läpi rakennustuotteiden hintoihin ajan myötä. Kriisin keskellä sammutuskalusto on ollut rajallinen, mutta kuitenkin käden ulottuvilla. Perheyhtiössä päätöksenteko on tarpeen vaatiessa nopeaa ja reagointikykymme on mielestäni kunnossa.
Maailma on muuttunut vuoden 2008 finanssikriisin myötä paljon. Omalla teollisuuden alallamme tukkuriporras ja loppukäyttäjät ovat ajaneet omia varastotasoon systemaattisesti alemmas. Tällä on toki päästy parempaan käyttöpääoman tehokkuuteen, mutta hinta on ollut riskitasojen nousu muutostilanteissa. Näkemykseni mukaan tuotantomateriaalien puskurit toimitusketjujen eri vaiheissa ovat tulleet pisteeseen, jossa häiriöherkkyys on kasvanut liian suureksi. Rakennusteollisuus ei ole silti pahimmassa tilanteessa. Vertailukohtaaa voi etsiä elektroniikkateollisuuden pinteestä ja esimerkiksi mikrosirojen akuutista saatavuuskriisistä. Nähtäväksi vielä jäävät myös Suezin kanavan tukoksen aiheuttamat jälkiseuraukset eri alojen toimitusketjuihin.
Nousukauden merkkejä
Edellisen kerran vastaava ralli markkinoilla koettiin vuoden 2008 finanssikriisin alla. Tuolloin Suomessa puhkottiin 1000 eur/tonni raja harjateräksen hinnassa ensimmäistä kertaa historiassa, kun alalla oltiin totuttu 500-600 euron vakiintuneisiin hintatasoihin. Kahta kuukautta myöhemmin kauppaa tehtiin tasolla 380 eur/tonni, kun maailma tuntui pysähtyvän kokonaan. Betonialallakin liikevaihto putosi -40% muutamassa kuukaudessa. Muutokset molempiin suuntiin ovat luonnollisesti myös nyt mahdollisia, mutta tilanne poikkeaa 12 vuoden takaisesta olennaisesti.
Asuntomarkkina jarrutti huhtikuussa 2020 todella jyrkästi, kun korona pelästytti monen kuluttajan miettimään suurempia hankintojaan, ja samalla sakkasi autokauppa. Autoteollisuus, rakentamisen ohella, on hyvin merkittävä teräksen käyttäjä, ja globaalisti terästeollisuutta ajettiin alas osin autokaupan laman seurauksena. Viime syksyä kohti mentäessä patoutunut kysyntä realisoitui kaupankäynniksi ja raaka-ainemarkkinan muutoksen juuret löytyvät näkemykseni mukaan viime kesän ja syksyn tapahtumista.
Tällä hetkellä valtiot elvyttävät ennätyksellisen voimakkaasti, rahaa tulvii talouteen, koronarokotukset etenevät ja kuluttajat ovat rohkaistuneet tekemään jälleen ostopäätöksiä. Juuri nyt on vaikea nähdä nopeaa käännettä raaka-aineiden hinnoissa alaspäin.
Asiakkaillemme tilanne näyttäytyy kaksijakoisena. Toisaalta jo aiemmin tehdyistä sopimuksista pidetään luonnollisesti kiinni raaka-aine-ehdoin. Jatkossa taas perusraaka-aineiden hintahyppäys nostaa usean toimialan tuotantokustannuksia merkittävästi. Tämä voikin jopa olla alkulaukaus länsimaiden pelätylle inflaatiopiikille, joka johtaisi korkotason nousuun ja sitä myöten talouskasvun hiipumiseen sekä valtiontalouksien lisäkuormaan korkotaakan alla.
On kaikkien etu toimia pitkäjänteisesti ja läpinäkyvästi myös nousukauden alkumetreillä, ja luottamus pitkissä asiakassuhteissa korostuu muutosten keskellä. Turbulenttiin markkinatilanteeseen kehitys tällä hetkellä vahvasti viittaa.
Yhteistyö ja luottamus nousukurssissa
Niin myynnissä kuin hankinnassa lyhytnäköiselle opportunismille ei mielestäni ole tänä päivänä enää sijaa. Rakennusalalla Suomessa on totuttu ulosmittaamaan nousukaudella asiakkaan maksukyky ja laskukaudella alihankkijan selkänahka. Tämän kulttuurin soisi muuttuvan. Rakennustuoteteollisuudessa kaupankäynnin kaari on onneksi pidempi, koska emme elä projekteista vaan jatkuvasta kaupankäynnistä. Tällöin kunnioitus ja arvo liikesuhteen jatkuvuudelle on yleensä molemminpuolinen.
Kaikki tieto kustannuksista on viitseliäälle saatavissa kohtalaisen pienellä vaivalla. Jokaisen yrityksen tehtävä on omalta osaltaan vastata ammattimaisesti toimitusketjunsa hallinnasta, eikä sysätä vastuuta eteenpäin. Lujabetonilla sitoudumme osaltamme sovittuihin asioihin kuten volyymeihin ja muihin olennaisiin sopimusehtoihin – ja tässä vastavuoroisesti odotamme samaa kumppaneiltamme. Markkinatilanteesta huolimatta pidämme jatkossakin sen minkä lupaamme – tällä periaatteella uskon että pärjäämme jatkossakin niin asiakkaidemme kuin tavarantoimittajiemme kanssa.
Aurinkoista kevättä toivottaen
Pekka Tiihonen
Hankinta- ja logistiikkajohtaja
