Alkuvuodesta 2020 alkaen lähes jokaisen arki järkkyi, kun koronapandemia pyyhki rutiinit täysin uuteen asentoon ympäri planeetan. Toimenpiteet ihmisten terveyden suojelemiseksi suunniteltiin ja toteutettiin pikavauhtia lähes kaikissa maailman maissa. Kun ihmisten terveyttä koskevat toimenpiteet oli saatu käyntiin, alettiin niiden rinnalla huolehtia myös taloudellisesta turvallisuudesta. Ihmisten taloudellinen hyvinvointi edellyttää taloudellisesti hyvinvoivia yrityksiä. Yritysten talouden turvaaminen taas edellyttää joissakin tilanteissa toimenpiteitä, jotka ovat yksilöiden kannalta kipeitä, mutta pidemmällä tähtäimellä sekä yksilön että yrityksen kannalta välttämättömiä toteuttaa.
Jos työvoima tai materiaalit eivät pääse liikkumaan ja mikäli yritysten toimintaa ei pystytä harjoittamaan kansakunnan terveyttä suojelevien toimenpiteiden vuoksi, taloudessa liikkuvat rahavirrat kokevat rajun muutoksen. Maailman yllättänyttä kriisiä ennen tehdyt rahoitussuunnitelmat menivät kerralla uusiksi. Pandemian alettua yrityksissä alettiin pikavauhtia suorittamaan kassaa suojelevia toimenpiteitä. Sinänsä tervekin yritys on nopeasti pahoissa vaikeuksissa, jos laskuja ei tyhjän kassan vuoksi yksinkertaisesti saada maksettua.
Juoksevia kuluja alettiin vähentämään lomautuksilla monissa yrityksissä kysynnän hiipuessa ja säästöjä etsittiin lähes kaikista muistakin kulueristä. Investointeja jäädytettiin. Myyntisaatavien kotiutumiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, toisaalta ostovelkojen maksuaikoja pyrittiin hyödyntämään lyhytaikaisena rahoituksen lähteenä mahdollisimman tehokkaasti. Näin toimittiin myös Lujabetonilla alkushokin iskiessä, tosin lomautuksilta säästyimme täysin.
Pitkällä tähtäimellä yrityksen talous on terveellä pohjalla, kun sen liiketoimintamalli tuottaa enemmän rahaa kassaan kuin se kuluttaa. Toisaalta terveenkin yrityksen vastustuskyky pettää nopeasti, jos sen käyttöpääoma hupenee, eli myynneistä saadaan rahat kassaan paljon myöhemmin kuin omat laskut joudutaan maksamaan.
Vaikka käyttöpääoman optimointi voi koostua monimutkaisistakin osa-alueista, käyttöpääoma on pohjimmiltaan yksinkertainen otus joka voi ratkaista lyhyessäkin ajassa yrityksen tulevaisuuden. Kassakriisi voi alkaa pikavauhtia jos ostovelkojen ja myyntisaatavien maksuaikojen lisäksi yhtiön kassavaroja seisoo varastossa valmiiden tuotteiden muodossa tai keskeneräisellä työmaalla odottamassa valmistumistaan. Tätä pelättiin myös rakennusteollisuudessa pandemian kiihtyessä keväällä, kun varauduttiin uhkaan, että työvoima ei pääse liikkumaan tehtaille tai työmaille tai että oma henkilökuntamme sairastuu laajamittaisesti. Nopeasti pahenevalta kassakriisiltä suojaa, mikäli yrityksen oma pääoma on vahva ja jos yrityksen talous on siinä kunnossa, että yritys saa tarvittaessa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta kohtuulliseen hintaan.
Monen yrityksen kassa ja käyttöpääoma on huippuunsa optimoitu joko olosuhteiden pakosta tai strategisena valintana. Tiukaksi viritetty kassatilanne kestää huonosti yllättäviä iskuja, ja taloudellinen kriisi voi siksi kärjistyä nopeasti. Rakennusalalla kevään ja kesän tilanteesta selvittiin monessa yrityksessä hyvin. Työvoima pääsi liikkumaan hyvin ja pysyi terveenä. Rakennustyömaita ei kaukaa viisaasti suljettu Suomessa, toimien toisin kuin monessa Euroopan maassa tehtiin. Kaukaakin tulevat materiaalit saatiin tehtaisiin ja työmaille pääosin hyvin eivätkä raaka-ainepuutteetkaan juurikaan hidastaneet työmaita. Rakennusliikkeet ja rakennusteollisuuden yritykset saivatkin raportoida vuoden 2020 toisen kvartaalin tuloksensa vähin koronavaurioin, mikä ei ollut itsestäänselvää vielä keväällä pandemian kiihtyessä.
Pandemia ei ole vielä läheskään ohi. Se saattaa vielä koetella lukuisten yritysten terveyttä monilla toimialoilla, myös rakennusalalla. Alhaalla riippuvat hedelmät rahoituksen turvaamiseksi on varmasti jo poimittu, nyt pandemian toisen aallon kestoa ja rajuutta arvuuteltaessa on aika kiinnittää huomiota myös pidemmän aikavälin rahoituksen turvaamiseen. Keinovalikoimaa on paljon, korot ovat alhaalla ja jokainen yritys turvaa vastustuskykynsä oman strategiansa mukaisesti. Yllättävään ulkoa tulevaan kriisiin ei kukaan pysty täysin varautumaan, mutta yritysten on myös valittava, kuinka tiukasti varustaudutaan vahvalla kassalla ja missä laajuudessa pyritään sopeutumaan ”lennosta” mahdollisen kriisin kärjistyessä uudelleen.
Jälkisyklisenä toimialana rakennusala kohtaa koronan aiheuttamat pidempikestoiset suhdannevaikutukset monia toimialoja myöhemmin. Yrityksissä tehdyt järkevät ratkaisut, myös rahoitusta koskien, palvelevat koko yhteiskuntaa. Muutoin erinomainen toiminta voidaan nopeasti pilata väärällä rahoitusstrategialla. Kovat pääoman tuottotavoitteet ohjaavat minimoimaan liiketoimintaan sitoutuvaa pääomaa, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa kassakriisiin ulkoisten odottamattomien tapahtumien sotkiessa suunnitelmat. Liian suuret rahoitusriskit kolhivat yrityksen pahimmassa tapauksessa kohtalokkaasti, mistä kärsivät kaikki sidosryhmät työntekijöitä ja asiakkaita myöten. Yksi Lujabetonin arvoistamme on liian suurten riskien ja velkojen välttäminen. Tämän mukaisesti olemme toimineet ja tulemme toimimaan jatkossakin. Näin toimien jo vuosikymmenten ajan Lujabetonin talous on betonoitu erittäin vahvaksi ja suhdanteita kestäväksi ja uskomme, että tästä hyötyvät myös asiakkaamme: jatkuvuutemme on lujalla pohjalla.
Jukka Vehviläinen
Kirjoittaja on Lujabetonin talousjohtaja
