Parin viime vuoden aikana on käyty vilkasta keskustelua betonin laatuasioista: sitä on käyty julkisuudessa lehtien palstoilla ja jopa lööpeissä. On harvinaista, että harmaa betoni päätyy lööppeihin saakka – tätä ei tapahtunut miesmuistiin (joka tunnetusti on lyhyt). Negatiivinen asia tarvittiin tälläkin kertaa, että ala pääsi lööppeihin saakka. Harvaa kiinnosta, että Suomessa valetaan joka vuosi >2 000 000 m3 valmisbetonia onnistuneesti – välillä todella haastavissa olosuhteissa ’Just-In-Time’-toimituksina (betonin toimitus on aina JIT/JOT toimitus, se tuppaa muuten kovettumaan…). Laatukeskustelu on ollut vilkasta rakennustuoteteollisuuden sisällä kuten myös tilaajien ja betonin toimittajien välillä. Tätä keskustelua ei ole kuitenkaan juuri näkynyt mediassa.
Betonin laatu on Suomessa hyvin tarkasti säännelty. Alan ohjeista löytyvät normit ja standardit sekä kansalliset liitteet tuoteryhmäohjeineen. Ulkopuolinen tarkastuslaitos (esimerkiksi KIWA/Inspecta) käy tarkastamassa betonia valmistavat tehtaat useamman kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan, että laadunvalvonta on määräysten mukainen, raaka-aineet ovat määräysten mukaiset ja henkilökunta, joka vastaa valmistuksesta on pätevää ja osaa hommansa. Valvonnasta ja tarkoista määräyksistä huolimatta on aina mahdollista, että tapahtuu virhe. Betoni valmistetaan luonnonmateriaaleista, joissa on luontaista vaihtelua ja onkin hyvin tavallista, että raaka-aineiden laatu vaihtelee. Tämän vuoksi betoniin jätetään suhteutuksessa lujuusreserviä eli suunnitellaan niin, että betonimassasta tulee lujempaa kuin suunnittelijan määrittelemä lujuus. Tai näin ainakin meillä Lujabetonilla toimitaan.
Lopullisen betonirakenteen laatua ei voida määrätä betonia valmistavalla tehtaalla, koska valmistuksen jälkeen betonille tapahtuu monta asiaa, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lopulliseen rakenteeseen. Betoni siirretään valukohteeseen tehtaalta, laitetaan muottiin, tiivistetään, jälkihoidetaan ja huolehditaan, että betoni on oikeassa lämpötilassa riittävän pitkään. Jos jokin näistä valmistuksen jälkeen tapahtuvista asioista epäonnistuu, voi betonin rakenne olla pilalla. Ainakin jos useampi em. kohta epäonnistuu, on hyvin todennäköistä, että betonin rakenteessa on vähintäänkin ongelmia. Käyköhän ulkopuolinen tarkastuslaitos tarkistamassa työmaalla tapahtuvien betonitöiden laadunvarmistuksen oikeellisuuden ja henkilöstön pätevyyden useamman kerran vuodessa?
Lujabetoni on ehdottomasti mukana kehittämässä betonirakentamisen laatua parempaan ja varmempaan suuntaan. On keskityttävä kehittämään koko ketjua: aina betonin valmistuksesta onnistuneeseen betonivaluun. Valmistavan tehtaan laadunvalvonnan tiukentaminen ei pelkästään riitä, koska betonirakenteen saa menemään täysin pilalle työmaalla – vaikka betoni olisi miten hyvää tehtaalla lähtiessään. Lisätään pakettiin vielä laadukas ja ympäristöystävällinen toiminta aina siihen saakka, kun rakenteen käyttöikä loppuu. Mutta pohditaan sitä seuraavissa pamfleteissa.
Laadukkain terveisin
Markus Haatainen
yksikönjohtaja, valmisbetonit Suomi, Ruotsi, Venäjä
Lujabetoni Oy
