Muutos kiihtyy – robotisaatiot, keinoälyt, blockchainit sunmuut uhkaavat jo perinteiseksi käynyttä ajatustamme työelämästä. Suomesta häviää ja syntyy satojatuhansia työpaikkoja ja työsuhteiden tyypit muuttuvat osa-aikaisiksi pätkätöiksi tai kevytyrittäjyydeksi. Elämään mahtuu useita koulutusputkia, joissa huolehditaan omasta kyvykkyydestä vastata työn muutokseen. Mutta, muuttuvatko suomalaisten arvot ja tarjoaako mikään toimiala tulevaisuudessa arvoihin sopivia työmahdollisuuksia?
Olen laatinut viime aikoina meidän uutta, pitkää henkilöstöstrategiaa ja pohtinut paljon maailman ulkoisia trendejä ja yhteensovittanut niitä Lujabetonin ”lupauksiin”. Erilaisia trendejä on mennyt maailmansivu ja pysyvää on ollut vain muutos – vaikka itse sanoisin sitä mieluummin kehitykseksi. Kehityksen vauhti on toki kasvanut nopeasti, puhelimelta otti 75 vuotta saavuttaa 50 miljoonaa ihmistä, tänä päivänä matkapuhelin-appi tekee sen alle kuukaudessa.
Jostain syystä ihmiset pelkäävät tuota kehitystä ja sen vauhtia. Vaikka se tarjoaa meille kaikille uusia houkuttavia ja koukuttavia mahdollisuuksia. Samalla se toki haastaa meitä ja meidän kyvykkyyttämme käsitellä kaikkea uutta. Ärsykkeiden määrä lisääntyy huimasti. Minun ollessani lapsi 70 – 80 – luvulla ärsykkeiden määrä oli huomattavan paljon pienempi. Lastenohjelmat alkoivat kuudelta ja televisioilta päättyi usein yhdeksän uutisten jälkeen. Television ja muiden audiovisuaalisten ärsykkeiden parissa ei mennyt aikaa,vaan ajan täytti ulkopelit ja – leikit. Mikä leimasi minun kohdalla tuota aikaa, oli turvallisuuden tunne.
Tänä päivänä, kun haastattelen ihmisiä töihin ja kysyn heidän elämän tärkeysjärjestyksestään, nousee lähes jokaisen ykkösvastaukseksi perhe, läheiset ja hyvinvointi. Suurin osa arvostaa myös varman työpaikan korkealle. Samanaikaisesti turvallisuus on noussut esimerkiksi PTT:n tutkimuksen mukaan suomalaisten ykkösarvoksi, pitäen sisällään sekä terveyden, perheen- ja kansallisen turvallisuuden ja yhteiskunnan järjestyksen. Toki turvallisuus on varmaan aina kuulunut arvona podium-sijoitukselle, johan sen Maslowkin aikoinaan kertoi.
Miten tähän meneillään olevaan muutokseen, työn murrokseen sitten soveltuu nuo suomalaisten arvot ja arvostukset? Ei kovin hyvin. Muutoksessa epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset lisääntyvät. Parin vuoden takaisessa työn tulevaisuus tutkimuksessa suomalaiset suhtautuivat sangen pessimistisesti tulevaisuuteen työllisyyden osalla – 70 % uskoi, että työttömyys Suomessa kasvaa koko ajan ja muutos jatkuu. Lähes saman verran suomalaisia uskoi, että oma työtehtävä ei katoa tai korvaudu uudella, vaikka tulevaisuuden tutkijat ovat aikalailla eri mieltä. Työ tulee muuttumaan monilta osin ja monessa ammatissa. Työura pirstaloituu, yhteiskunnan jakautumisen uhka kasvaa, globalisaation ja automatisaation vaikutus kasvaa, palkkatyö polarisoituu janiinedelleenjaniinedelleen.
Onko sitten aloja tai työtehtäviä, jotka tarjoaisivat jonkinlaista suojasatamaa tähän myllerrykseen ja antaisivat siitä huolimatta mahdollisuuden nauttia maailmanmenon kehityksen helmistä? Mielestäni on. Kaikki alat eivät koe työnmurrosta työntekijän kannalta yhtä aikaa ja yhtä voimakkaasti. Nyt on mainoksen paikka: betoniteollisuus. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on raportissaan arvioinut rakennusaineteollisuuden yhdeksi parhaiten menestyvistä teollisuuden aloista Suomessa vuoteen 2030 asti. Työllisten määrä alalla tulee kasvamaan runsaasti. Tähän on helppo yhtyä, kun tarkastelen tilannetta Lujabetonin sisältä käsin – kasvu on käsin kosketeltavaa. Meillä on siis osaltamme tarjota suomalaisille turvallisuutta ja pysyvyyttä tässä työn murroksessa. Peruspalkkaustaso on hyvä ja tunnistamme toki Lujabetonilla muutostrendien ja ajattelutapojen vaatimukset. Pidämme huolta omistamme monin eri tavoin ja luomme monia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja vapaa-aika siten, että ihminen voi meillä hyvin.
Tällä hetkellä työmahdollisuuksia olisi tarjolla ennenkaikkea Järvenpäässä, kaikilla organisaatiotasoilla – mikäli kiinnostuit, niin ota yhteyttä Staffpointin Mikko Lepistöön, mikko.lepisto@staffpoint.fi.
Kirjoittaja on Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli
