Betoniala ei ole uudistunut ja kehittynyt välttämättä samaa vauhtia kuin moni muu teollisuuden ala. Ala on vielä hyvin käsityövaltaista eikä kovin suuria tehokkuusloikkia ole nähty vuosikymmeniin. Toimiala on kuitenkin hereillä ja tuottavuutta sekä entistä suurempaa arvontuotantokykyä haetaan yhä enemmän digitalisaation kautta. Esimerkiksi mallintaminen, IOT, robotiikka sekä 3D-tulostaminen tuovat mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Rakennusliikkeet alkavat pikkuhiljaa saada vakiinnutettua mallintamisen osaksi prosessejaan. Edelläkävijät ovat jo siirtymässä 5D –maailmaan. Rakennusliikkeille on eduksi, että myös betoniteollisuus kytkeytyy tiiviisti niiden digitaalisen rakentamisen prosesseihin. Yhteisessä mallinnusympäristössä toimien säästyy molemmilta osapuolilta aikaa ja turhaa työtä. Samalla laatu paranee. Rakentamisprosessin digitointi parantaa rakennusten elinkelpoisuutta myös koko niiden elinkaaren ajan. Korjausvaiheessa voidaan selvittää mallista etukäteen vaikkapa betonirakenteiden detaljit. Kun haasteelliset kohdat saadaan selvitettyä etukäteen, säästetään aikaa työtä tehtäessä.
Myös IOT-teknologialla voidaan tuoda lisäarvoa rakennuksen käytönaikaiseen vaiheeseen. Esimerkiksi Lujabetonin kehittämä SmartConcrete –anturiratkaisu hälyttää ajoissa mahdollisista betonirakenteiden kosteusongelmista. Näin voidaan estää suurempien vahinkojen syntyminen ajoissa. Jatkuvasti kehittyvä anturiteknologia avaa valtavasti muitakin mahdollisuuksia. Betonirakenteisiin istutetut pitkäikäiset ja toimintavarmat anturit yhdessä talon älyjärjestelmän kanssa oppivat automaattisesti mukauttamaan talon olosuhteita asukkaidensa elämää myötäileväksi. Esimerkiksi värähdysanturit tunnistavat rakennuksessa olevien ihmisten määrän ja näin tiloihin voidaan järjestää optimaalinen ilmanlaatu.
Entäpä sitten betoniteollisuuden omien prosessien tehostaminen ja uudistaminen digitalisaation avulla? Ensiaskeleet robotiikan käyttöönotossa on jo otettu vakioidummissa työvaiheissa kuten raudoituksessa. Mutta varsinkin elementtiteollisuus on hyvin käsityövaltaista, sillä lähes jokainen elementti on räätälintyönä tehty. Konenäkö, tekoäly sekä erilaiset mallinnuksen ja hydraulisen muottijärjestelmän sekä robotiikan yhdistävät järjestelmät ovat kuitenkin mahdollisia tulevaisuuden tekniikoita. Lujabetoni on jo tällä hetkellä mukana kehittämässä betoniseinien 3D-tulostustekniikkaa, joka mahdollistaisi seinälle kaikki mahdolliset muodot ja mitat. Rakennusten monimuotoisuutta rajoittaisi tulevaisuudessa vain suunnittelijoiden mielikuvituksen puute.
Betonitehtaan LEAN-prosesseja sekä tuotekehitystä voitaisiin puolestaan tulevaisuudessa tehostaa yhdistelemällä todellista ja digitaalista tietoa jatkuvasti ajan tasalla olevaan virtuaaliseen toiminnanohjausympäristöön. Sen käyttöliittymänä toimisivat lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävät AR-suojalasit, joita jokainen työntekijä käyttää. Järjestelmä parantaisi tiedonkulkua pitkin prosessia, ja esimerkiksi ongelmien ratkaisuun päästäisiin heti käsiksi. Käytännössä vaikkapa laatu- ja turvallisuuspoikkeamat sekä pysähdykset voitaisiin visualisoida siten, että kaikki tuotannon henkilöt näkevät välittömästi missä ongelma on ja kuka apua tarvitsee.
Yritysmaailmassa ollaan kovia ennustamaan tulevaisuutta, vaikka se mahdotonta onkin. Varmaa on kuitenkin se, että digitalisaatiolla ja sen tuomilla uusilla mahdollisuuksilla on iso rooli myös betoniteollisuuden tulevaisuudessa. Millä aikajänteellä ja laajuudella edetään, onkin sitten vain arvailua. Ilmassa on paljon puhetta, mutta ilahduttavan paljon myös konkreettisia kokeiluja.
Jussi Hirvelä
brändi- ja viestintäjohtaja
