X
Julkaistu: 14.03.2012

Lujan tilinpäätöstiedote 2011

Luja kehitti ydinliiketoimintojaan ja paransi tulostaan

Luja kehitti vuonna 2011 toimintaprosessiensa tehokkuutta ja kustannusten hallintaa. Työn tuloksena liikevoitto kasvoi 7,3 miljoonaan euroon (0,6 M€), joka oli 1,7 % liikevaihdosta (0,2 %). Konsernin liikevaihto kasvoi 13,6 prosenttia ja ylsi 425,8 miljoonaan euroon (374,8 M€). 

Toimintaympäristö

Vuonna 2011 rakennusala pääsi normaalirakentamisen tasolle vahvan infra- ja asuntorakentamisen kysynnän ansiosta, vaikka toimitilarakentaminen jäi vaisuksi. Syksyn aikana finanssikriisin uusi vaihe alkoi selvästi vaikuttaa rakentamisen luottamusilmapiiriin ja kysynnän laskun merkit olivat näkyvissä. Vallitseva epävarmuus heijastui etenkin perheasuntojen kysyntään. Betoniteollisuuden kysyntä pysyi hyvällä tasolla niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin, vaikkakin alan hintakilpailu säilyi edelleen tiukkana.

Liikevaihto ja tulos

Lujatalo-konsernin (Lujatalo Oy, Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy ja Lujabetoni Oy)vuoden 2011 liikevaihto kasvoi 13,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 425,8 miljoonaa euroa (374,8 M€). Konsernin liikevoitto kasvoi 7,3 miljoonaan euroon (0,6 M€) eli 1,7 prosenttiin (0,2 %) liikevaihdosta.

Konsernin korollinen vieras pääoma säilyi lähes ennallaan ja oli 37,4 miljoonasta euroa (37,1 M€). Omavaraisuusaste heikkeni hieman ja oli 34,9 prosenttia (38,6 %). Maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä.

Lujatalo keskittyi toiminnan kehittämiseen

Lujatalo keskittyi vuonna 2011 toimintojensa kehittämiseen ja kestävään rakentamiseen. Yhtiö paransikin liikevoittoaan jo kolmantena vuonna peräkkäin. Lujatalon liikevaihto (Lujatalo Oy + Salpausselän Rakentajat Oy) nousi 11,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 306,0 miljoonaa euroa (273,8 M€).

Lujatalo solmi vuoden aikana useita suuria urakoita, joista esimerkkinä HUS:n Meilahden potilastornin peruskorjaushanke, Alma Median uusi painotalo Tampereella ja Luhta Oy:n pääkonttori Lahdessa. Toimitilarakentamisen osuus Lujatalon liikevaihdosta kipusikin jo 54:ään prosenttiin liikevaihdosta. Lujatalon perusosaamisen, korjausrakentamisen, liikevaihto oli 85,6 miljoonaa euroa (100 M€) eli 28% liikevaihdosta. Lujatalon uutena toimitusjohtajana aloitti DI Arto Pohjonen 1.11.2011.

Lujatalon asuntotuotannon määrä vuonna 2011 nousi hiukan, mutta oli 175 kpl suurempi vuonna 2009. Asuntoja valmistui 1 414 kappaletta (1 383 kpl), joista 373 oli peruskorjauksia ja 188 perustajaurakoituja Lujakoteja. Suurin muutos oli perustajaurakoinnissa, vuonna 1010 Lujakoteja valmistui vain 16 kappaletta. Lujakoteja myytiin vuoden 2011 aikana yhteensä 199 kpl (159 kpl). Valmiita myymättömiä asuntoja oli vuoden vaihteessa 53 (10) kappaletta. Ensimmäistä kertaa historiassa Lujatalolla on työn alla yhtä aikaa monta aluekehityshanketta: Espoon Iirislahti, Marja-Vantaa ja Hämeenlinnan Myllymäki.

Lujabetonilla kiireinen vuosi 

Lujabetonin liikevaihto kasvoi 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 129,1 miljoonaa euroa (110,3 M€). Yhtiön tulos vuodelta 2011 saavutti asetetut tavoitteet. Venäjän toiminta kasvoi merkittävästi Pietarin rakentamismarkkinan elpymisen myötä. Ruotsin toiminta kasvoi myös hyvässä suhdannetilanteessa. Lujabetonin investoinnit jäivät vuonna 2011 totuttua vähäisemmiksi, mutta kehitystoimintaan panostettiin edelleen voimakkaasti, kuusi henkilötyövuotta (6,5 v). Painopiste oli toimintaprosessien kehittämisessä kustannushallinnan ja tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.

Fescon teki historiansa parhaimman tuloksen

Fesconin liikevaihto kasvoi 13,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 18,4 miljoonaa euroa (16,2 M€). Vahva tuotemyynti ja rakentamisen hyvä suhdannetilanne siivittivät Fesconin tulosta, josta muodostui koko yrityksen historian paras. Fescon on Lujatalo-konsernin niin kutsuttu lähipiiriyhtiö, mutta se ei sisälly viralliseen konserniin eivätkä sen luvut sisälly konsernilukuihin.

Lujapalvelut myytiin

Toinen lähipiiriyhtiö Luja-konsernille on ollut Lujapalvelut Oy. Luja lähti kiinteistö- ja siivouspalvelualalle perustamalla Lujapalvelut Oy:n vuonna 2005. Toiminta alkoi pääkaupunkiseudulta, mutta laajentui parissa vuodessa valtakunnalliseksi. Vuonna 2006 tulivat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capital Oy Lujapalvelujen osakkaiksi ja Lujatalo omisti yhtiöstä lopulta 17 % prosenttia. Lujapalvelut Oy myytiin vuonna 2011 Coor Service Management Oy:lle ja samalla yhtiö poistui Luja-brändistä. Luja keskittyi jälleen perusosaamiseensa, rakennusalaan.

Investoinnit

Luja-yhtiöt investoivat vuonna 2011 yhteensä 4,1 miljoonaa euroa (7,5 M€): Lujatalo Oy ja Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, Lujabetoni 1,8 miljoonaa euroa ja lähipiiriyhtiö Fescon 0,6 miljoonaa euroa. Lujabetoni on perinteisesti investoinut vahvasti. Vuonna 2011 investoinnit jäivät kuitenkin vähäisiksi ollen pääasiassa korvaus- ja uusintainvestointeja. Painopiste oli tuotantokustannuksia säästävissä investoinneissa. Fesconin investointien pääkohteita olivat tuotantokapasiteetin tehostamiseen, työturvallisuuteen ja ympäristön säästämiseen liittyvät järjestelmät.

Kehitystyö

Luja panosti kehitystyöhön vuonna 2011 yhteensä 13 miestyövuotta, edellisvuosiin oli vain hienoista laskua (14). Kehitystyön painopiste on siirtynyt kestävään rakentamiseen, mikä tarkoittaa energiankulutuksen, päästöjen sekä jätemäärien vähentämistä. Luja on tuonut markkinoille uusia tuotteita ja järjestelmiä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja osallistunut erilaisiin matalaenergiahankkeisiin.Luja sijoittuikin Taloustutkimuksen Kansallisessa yritysmielikuva-tutkimuksessa joulukuussa 2011 rakennusliikkeiden kärkeen tuotteidensa ja palvelujensa ympäristöystävällisyydessä

Lujatalo käynnisti loppuvuonna 2010 Espoon Leppävaarassa Sola Business Valley –nimisen toimitilahankkeen, jonka laajuus on noin 29 000 brm². Tälle uuden ajan toimistotalolle tullaan hakemaan LEED ympäristösertifikaatti. Vuonna 2011 Lujatalo urakoi Suomen ensimmäisen teollisen korjausrakentamisen keinoin toteutettavan kerrostalon energiasaneerauksen.

Lujabetoni on viimeiset viisi vuotta tehnyt voimakasta kehitystyötä. Tuotekehitystä ohjaavat kaksi strategista painopistealuetta: energiatehokkaaseen betonirakentamiseen kehitetyt ratkaisut ja asiakkaan rakentamisen prosesseja helpottavat kokonaisvaltaiset ratkaisut. Lujabetonin päätuotejulkistus vuonna 2011 oli Luja-hybridivälipohja, jonka kustannukset rakennustyömaalla ovat 20 % pienemmät perinteiseen ontelolaattarakentamiseen verrattuna.

Fescon toi markkinoille vuoden 2011 aikana kolme uutta lattiajärjestelmää: Fescon termolämpölattian, Fescon dB-lattian ja Fescon korjauslattiaratkaisun.

Henkilöstö

Lujapalvelujen myynnin myötä Lujalta poistui 500 työpaikkaa. Luja-yhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski näin ollen 1640:een (2078). Kun Lujapalvelut eliminoidaan luvuista, kasvoi jäljelle jääneiden Luja-yhtiöiden henkilöstömäärä 63:lla (1577). Luja-yhtiöiden henkilöstö on perinteisesti ollut sangen pysyvää: keskimääräinen työsuhteen pituus on 9.3 vuotta ja määräaikaisia työsuhteita on vain 9,6 prosenttia. Vuonna 2011 henkilöstöpolitiikan ja koulutuksen painopistealueita olivat työhyvinvointi, työturvallisuus ja erilaiset ammattitutkinnot. Lujan sosiaalinen yritysvastuuraportti löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltamme osoitteesta www.luja.fi/yritysvastuu.

Konsernirakenne

Lujatalo Oyon konsernin emoyhtiö. Lujatalo-konserni koostuu emoyhtiö Lujatalo Oy:stä, Lujabetoni-alakonsernista sekä tytäryhtiöistä Luja-Kivi Oy ja Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy. Lujatalo Oy omistaa Lujabetoni Oy:n ja Luja-kivi Oy:n osakekannat.

Lujabetoni-alakonserniin kuuluvat emoyhtiönä Lujabetoni Oy ja sen tytäryhtiöt Lujabetong AB (Ruotsi), OOO Lujabeton (Venäjä), Reikäbetoni Oy sekä osakkuusyhtiöt MH-Betoni Oy, Scandinavian Cement Oy ja Northern Cement Oy. Lujabetong AB:hen kuuluu myös Lujabetong Fastighets AB
-kiinteistöhallintayhtiö tytäryhtiönä.

Lujatalo-konsernin pääliiketoiminta-alueet ovat talonrakentaminen ja betoniteollisuus. Talonrakentaminen on keskittynyt Lujatalo Oy:öön ja Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy:öön. Betoniteollisuus on keskittynyt Lujabetoni-alakonserniin.

Luja-yhtiöihin kuuluu lisäksi ns. lähipiiriyhtiönä Fescon Oy. Vaikka Fescon ei juridisesti kuulu konserniin, toimii se yhteisen Luja-brändin alla ja monia toimintoja hoidetaan yhteisesti.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Ei olennaisia tapahtumia.

Lujan tulevaisuudennäkymät 

Rakentamisen kasvun arvioidaan pysähtyvän. Vuonna 2012 sekä asuntotuotanto että toimitilarakentaminen supistuvat. Vuoden alkupuolisko jatkuu rakentamisessa kohtuullisen hyvällä tasolla jo käynnistettyjen kohteiden ansiosta. Loppuvuonna rakentaminen saattaa kuitenkin kääntyä laskuun. Tarjonnan kasvu ja asunnonostajien lisääntynyt varovaisuus hillitsevät asuntoaloituksia. Konserni pyrkii siirtämään tuotantoaan neuvottelu- ja kehityshankkeisiin. Asuntoaloituksia tehdään harkiten.

Vuoden 2012 betonimarkkinasta odotetaan kokonaisuutena tyydyttävää, tai kohtuullisen hyvää. Kokonaisuutena eurokriisin eteneminen ratkaisee suhdanteen, mutta jopa merkittävä positiivinen yllätys voi sisältyä suhdannetilanteeseen suurten riskien ohella. Hintatason ennustetaan laskevan betonituotteiden päätuoteryhmissä Suomessa. Vuotta 2012 pidemmän tähtäimen kehitys on paljolti yleisen maailmantalouden kehityksen varassa ja siten hankalasti ennakoitavissa.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo, puh. 044 5852 600
Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjonen, puh. 044 5852 900
Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo, puh. 044 5852 305
Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola, puh. 050 3077 413

Julkaistu: 18.12.2024

Lujabetoni toimittaa vähähiilielementit Tampereen opiskelija-asuntosäätiön Hippos korttelin kahteen asuinkerrostaloon

Lujabetoni toimittaa TOAS Hippos 5BD asuintaloihin  kaikki elementit vähähiilielementteinä. Kyseessä on merkittävä tilaus ja yksi Lujabetonin suurimmista vähähiilibetonielementtitoimituksista. Hankkeen betonien vähähiilisyys on todennettu GWP-laskennan, eli BY:n Vähähiilisyysluokituksen avulla.  Tampereelle vanhan Hippostalon paikalle rakennettava TOAS:n opiskelija-asuntokortteli Hippos toteutetaan allianssimallilla. Allianssin toteuttajaosapuolena toimii Hartela, muut allianssiosapuolet ovat TOAS, Arkkitehtitoimisto Helamaa&Heiskanen Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Granlund Oy. Koko hanke käsittää noin 600 asuntoa, toimistotiloja, ravintolan, kaupan ja maanalaisen pysäköinnin n. 90 autopaikalle.

Lue lisää
Lisää uutisia